Mobiili- ja laajakaistapalveluiden käyttäjät ovat vaativa asiakaskunta. Jos palvelu ei miellytä, he vaihtavat operaattoria.
Elisa luo uusia palveluja ja kehittää vanhojen käytettävyyttä tiiviillä sykkeellä.

– Asiakaspalvelun, tilausjärjestelmän ja tuotehallinnan on toimittava kaikissa tilanteissa moitteettomasti ja automaattisesti, kun luomme uusia palveluja. Palveluihin tehdään muutoksia päivittäin ja kehitämme samalla toimintatapoja, miten voimme toimia tehokkaammin ja tuottavammin, Elisan 130 hengen ohjelmistokehittäjän työtä johtava Tomi Korpela sanoo.

Elisan palvelut skaalautuvat myös globaalisti, viimeksi syyskuussa 2018 Kiinaan, kun Elisan Nordic TV:n tuotannot, kuten Elisa Viihteen alkuperäissarja Downshiftaajat ja luontodokumentti Järven tarina, lanseerattiin kiinalaisten kaapeli-tv-katsojien ulottuville.

Luovaa työtä tuottavasti

Ohjelmistokehityksen suurimmat haasteet liittyvät niiden tuottavuuden mittaamiseen, koska jokainen kehitysprojekti on erilainen. Kyseessä on luova työ, eikä siihen sovellu perinteiset teollisuuden mittarit.

– Ohjelmistokehityksessä ei pidä mitata yksilöä ja hänen tuottavuuttaan vaan tiimiä, sen toiminnan laatua, ja työn tuottavuuden kehittymistä, Korpela sanoo.

Luovassa työssä motivaatio on tärkein tuottavuutta parantava tekijä. Siksi Elisalla mitataan jatkuvasti ohjelmistokehittäjien työtyytyväisyyttä.

– Pyrimme parantamaan motivaatiota ja nostamaan työn iloa. Kun motivaatio on korkealla, työn laatu ja tuottavuus ovat kymmenkertaisia verrattuna siihen, että työ ei maistu.

Hyvät työkalut, modernit teknologiat, jatkuva oppiminen sekä mahdollisuus vaikuttaa oman tiiminsä työhön ovat keinoja, joilla Korpela tukee huippuammattilaistensa motivaatiota.

– Tehtäväni on huolehtia siitä, että kaikilla on kaikki hyvin ja kaikki toimii. Luomme yhdessä avointa kulttuuria, jossa ihmiset auttavat toisiaan. Jos ongelmia tulee, kissa nostetaan pöydälle. Virheitä saa tehdä, mutta niistä pitää oppia.

Testaus mukana alusta asti

Elisalla on kehitetty ohjelmistotestauksen automatisointia Qentinelin kanssa parin vuoden ajan.

– Kaikki sellainen työ, mikä voidaan ohjelmoida robotille, ohjelmoidaan. Ei ihmisen tarvitse käyttää aikaa manuaaliseen testaamiseen.
Elisassa on useita 10-15 vuotta vanhoja suuria tietojärjestelmiä, joihin tehtävät muutokset vaikuttavat moniin asioihin. Muutosten testaaminen on luontevaa siirtää roboteille. Vuoden sisällä testiautomaation läpi on ajettu 400 000 kertaa. Se on sekä vapauttanut valtavan määrän ohjelmistokehittäjien resursseja ja parantanut testauksen laatua.

– Aika monta kertaa olisi käsin pitänyt testinappeja painaa ja virheitä olisi tullut ilman automaatiota, Korpela sanoo.
Jotta ohjelmistotestaus toimisi optimaalisesti, sen pitää olla kiinteä osa ohjelmistokehitysprosessia.

– Testaus ei saa olla tuotannon pullonkaula. Kun suunnittelemme uusia tuotteita, mietimme heti alussa, mitä testejä tarvitaan ja miten ne tehdään. Testityökalu kirjoitetaan jo hyvin varhaisessa vaiheessa, Korpela sanoo.

Testiautomaation tuominen ohjelmistokehitykseen ei tapahdu yhdessä yössä. Tärkeintä muutoksessa on se, että kaikki tekijät saadaan sitoutettua muutokseen.

– Ohjelmistokehittäjien lisäksi myös liiketoiminta pitää saada ymmärtämään, että investointi testiautomaatioon parantaa tuotteiden ensisijaisesti laatua. Kustannussäästöt tulevat sitten myöhemmin.

Qentinel on kehittänyt Elisalle toimintamallin, jossa ohjelmistokehittäjät ajavat testit. He näkevät, mitä pitää korjata ja ottavat vastuun tuotteen laadusta. Qentinelin asiantuntijat neuvovat ja kehittävät testimenetelmiä.

– Kun lähdimme yhteistyöhön Qentinelin kanssa, näimme alusta saakka, että heillä on runsaasti kokemusta, kuinka testiautomaatio hoidetaan käytännössä. Suunnitelmat eivät ole jääneet ideoiden asteelle, vaan kaikki joka on suunniteltu, on viety myös käytäntöön, Korpela sanoo.